Vihdoinkin Irlannissa!

”Odottavan aika on pitkä... Naisilla yhdeksän kuukautta,” totesi konduktööri junan hyydyttä kiskoille. Ja yhdeksän kuukauttahan tämän vaihdonkin valmisteluissa meni. Tosin suurin osa ajasta kului odottaessa hyväksyntää vaihtokouluista.

Saavuin Corkkiin jo tiistaina, mutta blogin päivittämiselle ei ole löytynyt aikaa kaupunkiin ja kämppiksiin tutustumisen lomassa. Mutta tässä lyhyt selostus matkapäivästäni.

Täysikuu oli lähtöyönäni todella upea... Harmi vaan ettei kuvani ole.

Lähdin matkaan Tampereelta Helsinki-Vantaan lentokentälle keskellä yötä kahden tunnin yöunilla. Tämä teki matkustamisesta epämukavaa puolinukuksissa nuokkimista ja lisäksi odottelua oli paljon. Ensiksi kolme tuntia Helsinki-Vantaalla ja seuraavaksi viisi tuntia Heathrown lentokentällä.

Edenhall

Corkissa suuntasin suoraan Edenhall opiskelijaasuntolaan ja sain heti avaimet kouraani. Asunto oli hienoinen pettymys ja huone oli paljon kolkomman oloinen kuin kuvissa. Koko asuntoa peittää kokolattiamatto, mikä ei ehkä ole kaikista käytännöllisin opiskelija-asuntolassa. Huoneeni seinässä on muutama reikä ja likaa, joka ei lähde pois. Lisäksi oven lukko oli rikki, mutta se korjattiin heti kun huomautin asiasta toimiston väelle. Tietenkin graafikkona minun olisi pitänyt arvata, että kuvia on käsitelty jälkikäteen ja ne ovat luultavasti otettu heti asuntolan valmistuttua.

Huoneeni ei tosin ollut pahin vaan kämppikseni huoneen seinissä oli kuivunutta oksennusta. Että silleen...

Onneksi yleiset tilat ovat paremmassa kunnossa ja kämppikseni ovat todella mukavia, joten olkkarissakin uskaltaa norkoilla. Jaan siis asunnon kahden ranskalaisen pojan ja kahden saksalaisen tytön kanssa. 

Huoneeni oveltapäin katsottuna.

Työtilaa on  kiitettävästi.

Pitää kyllä hommata jotain julisteita seinälle, jotta olisi edes vähän kotoisampaa.