Ahkeruus on iloni, laiskuus intohimoni.

Koulua on nyt takana kaksi kuukautta ja töitä riittää, mikä selittääkin blogin hiljaisuuden. (Plus todella surkea nettiyhteys viime viikkoina). Mitään pidempää postausta ei ole aikaa kirjoittaa, koska ensi viikon deadlinet painavat päälle. Tässä siis pieni välikatsaus siihen mitä oikeastaan teen koulussa.

Suosikki kurssini on tällä hetkellä Illustration for Design, jonka opettajana toimii Steven. Steven on vaativa ja suorasanainen palautetta antaessaan, mutta hän osaa myös olla todella inspiroiva ja pidän hänen opetustyylistään. Illustration for Design kurssilla meidän pitää toteuttaa 10 kuvitusta, joko ”If I were a book..” tai ”Fortune cookie” sitaatteihin liittyen. Kaikki työt pitää myös toteuttaa samalla tyylillä ja tekniikalla.

Valitsin aiheekseni onnenkeksit ja tekniikakseni digimaalaamisen. (Eipähän tarvitse hommata hirveätä määrää tarvikkeita ja rahdata niitä takaisin Suomeen). Tämä ei ehkä ollut paras ratkaisu, sillä olen varsin hidas maalaamaan, tai enemmänkin huono hallinnoimaan ajankäyttöäni. Olen tällä hetkellä kaksi kuvitusta jäljessä, mutta toisaalta osa porukasta ei ole vielä edes aloittanut kuvitusten tekemistä. Could be worse.

Mutta tässä siis tähän astiset kuvitukseni.

”The greatest risk is not taking one.”

”It is now, and in this world, that we must live.”

”Adversity is the parent of  virtue.”

”The man or woman you desire feels the same about you.”

”You already know the answer to the questions lingering inside your head.”

Steven on myös opettajan Corporate Identity kurssilla. Puolet kurssista on kulunut logo ja typografia harjoitusten parissa, mutta nyt ollaan vihdoinkin päästy aloittelemaan homobaarin/burleski clubin graafisen ilmeen suunnittelua. Valitsin homobaarin, jonka nimeksi tulee Ukko. Alunperin aioin nimetä baarin Mjölniriksi, mutta Ukko kuulosti loppujen lopuksi paremmalta. Tästäkin enemmän myöhemmin.

Branding kurssin on puolestaan ollut todella vaativa ja opettajat, Valerie ja Catherine, myöskin sanoivat, että tämän vuotinen tehtävä on ehkäpä vaikein moneen vuoteen. Tehtävänä on ollut siis brandata uusi pääjärjestö CIT:n tapahtumille ja muille aktiviteeteille. Deadlinen piti olla jo viikko sitten, mutta saimme onneksi kolme viikkoa lisäaikaa tehdä tarvittavat korjaukset ja portfolion.

Photographic visualisationin aihevaihtoehdot olivat todella tylsiä; arkkitehtuuri tai graffitit. Jommasta kummasta aiheesta pitää palauttaa 10-12 valokuvaa ja 2000 sanan essee projektistaan. Itse olen keskittynyt valokuvissani värikkäisiin rakennuksiin, sekä pieniin yksityiskohtiin. Lisäilen kuvia, kunhan olen saanut karsittua niitä hiukan. (Tähän mennessä olen ottanut n. 150 enemmän tai vähemmän onnistunutta kuvaa).

Visual culture and society... luentoja ja esseitä. Ei mitään ihmeellistä.

Vaikka työtä on paljon niin se on toisaalta mukavaa vaihtelua verrattuna viime kevääseen, joka oli hyvin turhauttava. Emme tehneet kursseillamme juuri yhtään mitään eikä eräs opettajamme suunnitellut tuntejamme etukäteen. Koko viime kevät tuntuu hyvin turhalta. Tunnen oppineeni paljon enemmän reilussa kuukaudessa jotka olen Irlannissa viettänyt, kuin koko viime keväänä. Ja tulen myös varmasti oppimaan paljon seuraavien viikkojen aikana.

Pitää tosin tsempata, että saan töitä valmiiksi, sillä suunnitelmissa on kaksi Dublinin reissua: Eirtakon marraskuussa ja Lotan vierailu joulukuussa. Plus olen niin laiska, että haluan tehdä työt nyt, jotta voin olla laiska myöhemmin. (Logiikka?)